lauantai 28. joulukuuta 2013

Kohti uutta joulua

Joulu tuli ja meni, nyt voi sitten aloittaa alusta koko joulun odottamisen. Neulepuikoilla on ehkä jo seuraavan vuoden joululahja ja eilen ostin myös kaupassa käydessäni yhden joululahjan ensi vuodeksi. Hyvä aloittaa hyvissä ajoin, että ei tule ensi vuonna paniikkia... Meillä joulua vietettiin kahdessa eri osoitteessa ja matkassa oltiin yli viikon verran. Kiuruveden mummulaan mentiin lauantaina ja siellä Veeti sai koristella pipareita ja nauttia mummun jakamattomasta huomiosta. Harmiksemme Veetin serkukset eivät vesirokon vuoksi päässeet paikalle ja Veeti olisi varmaan kaivannut vähän leikkiseuraa serkuksista, kun meinasi olla melko rasittava riehuja välillä! Tai sitten joulupukin tulo jännitti, vaikka luulen, että ei vielä oikein koko joulupukkiasiaa ymmärtänytkään.



Aava oli tonttutytön sijasta hetken aikaa meidän pieni porotyttö. 





Mummulta löytyi myös nuo omastakin lapsuudesta tutut Tupperin piirtolevyt. Noita olen yrittänyt tuloksetta metsästää kirpparilta, mutta ei ole löytynyt. Jos jollain lojuu tarpeettomina nurkissa, niin voisin ostaa pois. Sopuhintaan tietenkin ;)




Aattona syötiin jouluruoka Kiuruvedellä ja lahjanjaon ja kahvittelun jälkeen ajettiin toiseen mummulaan. Välillä pysähdyttiin kotona vaihtamassa vähän vaatteita ja hakemassa toiset lahjat kyytiin.




Joulukirkkoon en harmikseni tänä vuonna ehtinyt ja haudoillakin käytiin vasta seuraavana päivänä.



Ensimmäistä kertaa saatiin myös joulupukki vierailulle. Pukki oli ollut pihalla vähän hukassa, kun oli sekoittanut meidän Veetin ja Veeti Kallion. Onneksi löysi lopulta oikeaan osoitteeseen! Pukin lahjasäkki oli mennyt hukkaan ja autoin pukkia sen verran, että kävin kirpparilta ostamassa vanhan jouluverhon ja ompelin siitä pukille uuden lahjasäkin.


Aava uskaltautui pukin syliin, mutta Veeti ei. Muuten oli kyllä tomerana jakamassa lahjoja pukin apuna.



Veeti oli ollut kilttinä ja sai paljon paketteja. Meidän piti hommata Veetille vain yksi lahja, mutta tulihan niitä sitten laitettua useampi, kun innostuin paketoimaan semmoisiakin tavaroita, jotka eivät olisi välttämättä edes lahjoja olleet, vaan ne olisi ostettu muutenkin. Tämmöisillä tarkoitan esimeriksi lakanoita uuteen peittoon ja muovailuvahoja, kun entiset nakattiin joulun alla roskiin, kun olivat kuivuneet. Näiden lisäksi Veeti sai muunmuassa uuden pyjaman, kirjan, isomman peiton, kengät, pari lautapeliä, lääkärinlaukun (meillä on piikitelty ahkerasti sen jälkeen), hamahelmiä, sähköhammasharjan ja legoja. Aava ei onneksi sen kummempia lahjoja saanut. Paketeissa oli toivottu yöpuku kummeilta, hammasharja, lelu sekä Brion pelletorni ja muutama vaate.



Itse olin ilmeisesti ollut tänä vuonna extrakiltti, sillä sain tuohon minijärkkäriin uuden, valovoimaisemman 45mm/f1.8 putken. Kyllä nyt kelpaa kuvailla!


Sitten tähän vielä pelivinkki lapsiperheille. Veeti sai äidiltäni lahjaksi tuommoisen Rapelli-pelin, missä vedetään matoja ulos bambusta. Oikein hauska peli koko perheelle ja olikin tämän vuoden lastenpelien voittaja. Plussaa ekologisuudesta, sillä pakkaus oli ainakin kierrätysmateriaaleista valmistettu ja muut osat olivat puuta ja bambua.






Jos Veetiltä kysytään, niin paras lahja taisi olla Esko-nalle. Joo, ihanan nimen lapsemme valitsi tuolle nallelle. Tämä lahja tuli äidin miehen vanhemmilta. Tämän sylissä Veeti luki kirjaa ja nukkuu tämä vieressä, vaikka Esko valtaakin yli puolet sängystä. Ja äiti tietenkin on tosi ilahtunut näistä valtavan kokoisista lahjoista, jotka ei mihinkään mahdu... Meillä kun on jo yksi valtava pehmodelfiini, jonka Veeti sai äidin mieheltä. Näemmä kulkee suvussa tämä isojen lelujen ostaminen ;)


Kaiken kaikkiaan oli mukava joulu, vaikka aattona joutuikin vähän istumaan autossa. Lahjatkin mahtuivat hyvin vielä leikkihuoneeseen, eikä tullut semmoista ahdistusta, että mihin ne kaikki sulloisi. Siinä mielessä siis maltillisesti saatu tavaroita. Itse olen kyllä tyytyväinen myös omiin lahjoihini. Saimme miehen kanssa myös puunkantotelineen sekä isomman haudutuskattilan, jota testattiinkin jo tänään riisipuuron merkeissä. Huomenna ajattelin tehdä karjalanpiirakoita, kun kerrankin puuroa mahtuu kattilaan sen verran, että sitä jää myös yli. Kummipojaltamme saatiin lumiukkosoppaa ja aivan ihanat heijastimet, jotka olivat hänen kätensä malliset. Pitää melkein ottaa kuva, sen verran kiva idea oli!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti